Minähän en sitä kolesterolilääkettä syö!

 

 

Ihminen tarvitsee kolesterolia, mutta elimistön toimintaan riittää hyvin pieni määrä sitä. Lääkkeillä ei saa laskettua kolesterolia liian alas. On hyvä myös muistaa, että kolesteroliarvojen muutoksen on voinut aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta sekä maksa- ja munuaissairaudet. Lisäksi alkoholi, syömishäiriöt ja jotkin lääkeaineet nostavat kolesterolia.

 

Otsikon kaltaisia lausahduksia kuulee apteekissa ja lääkehoidon kokonaisarviointeja tehdessä usein. Selityksenä lähes yhtä usein kuulen, että ei se sopinut naapurillekaan tai keskustelut mediassa, somessa ja yleisillä paikoilla.

 

Tutkin tilastoja lääkehaitoista ja arvioin niiden pohjalta haittojen yleistyyttä. Lukuja katsottaessa on hyvä muistaa, että tilastoihin päätyy ainoastaan vakavimmat haittatapahtumat, vaikka lievempikin lääkehaitta voi vaikuttaa merkittävästi käyttäjän elmänlaatuun. Alla olisi lyhyt katsaus lääkehaitoista ja pohdintaa kolesterolilääkkeiden osalta.

 

  • Euroopan Unionin alueella lääkehaitat aiheuttavat vuosittain noin 200 000 kuolemantapausta.
  • Euroopan Unionin alueella lääkehaitat aiheuttavat lisäksi vuosittain miljoonia haittatapahtumia ja sairaalajaksoja.

 

  • Suomessa erikoissairaanhoidossa tehdään vuosittain noin 13 000 ilmoitusta lääkkeen aiheuttamasta haittatapahtumasta.
  • Suomessa eri tutkimusten mukaan 20-25%:a iäkkäiden monilääkittyjen sairaalaan tulosyy on lääkehaitta.

 

  • Euroopan haittavaikutustietokantaan on ilmoitettu 1.1.2021 - 1.5.2021 Suomesta 16 592 haittavaikutusta.
    • atorvastatiini 155 (vuonna 2019 neljänneksi kulutetuin (DDD) lääkeaine Suomessa)
    • simvastatiini 120
    • rosuvastatiini 89
    • etsetimibi 55

 

  • Vertailun vuoksi esimerkiksi parasetamolille on ilmoitettu Suomesta vastaavalla ajanjaksolla 146 haittavaikutusta.

 

  • Kolesterolilääkkeiden käyttäjiä (DDD) oli vuonna 2019 noin 133 000. Todellisuudessa käyttäjiä on yli 700 000, kun annosta ei suhteuteta keskimääräiseen hoitoannokseen. Suuri osa käyttäjistä käyttää pieniä hoitoannoksia.

 

Tilastoja on haettu Suomen lääketilastosta, EU:n haittavaikutustietokannasta sekä Fimean julkaisuista. Kulutustiedot on suhteutettu väkilukuun ja asiantuntijoiden sopimaan keskimääräiseen hoitoannokseen (DDD - defind daily dose) kullakin lääkeaineella. Esimerkkejä DDD annoksen laskennasta voi katsoa esimerkiksi Suomen lääketilaston julkaisuista.

 

 

Kolesterolilääkkeiden haittavaikutukset ovat harvinaisia!

 

 

Katsottaessa kolesterolilääkkeen käyttäjien määrää ja haittavaikutusten esiintyvyyttä, voidaan todeta niiden olevan harvinaisia. Yhdellä lääkeaineella on ilmoittettu valmisteyhteenvedoissa useita kymmeniä mahdollisia haittavaikutuksia. Kaikki haitat eivät tule yhdelle ihmiselle ja niiden voimakkuus vaihtelee myös.

 

Samaa haittavaikutusten harvinaisuutta on esitetty myös kolesterolilääkkeiden valmisteyhteenvedoissa. Esimerkiksi simvastatiinin yleisin haittavaikutus vatsakipu, ummetus ja kutina ilmenee yhdellä tuhannasta tai kymmenestätuhannesta käyttäjästä. Lääkkeet (myös kolesterolilääkkeet) voivat aiheuttaa toisille haittavaikutuksia, mutta tilastojen valossa ne ovat kuitenkin turvallisia.

 

 

On myös muita kolesterolilääkkeitä kuin statiineja.

 

 

  • HMG-CoA -reduktaasin estäjät eli statiinit laskevat kolesterolia tehokkaasti. Ne hidastavat elimistön omaa prosessia, joka vaikuttaa kolesterolin muodostumiseen. Statiineja on useita erilaisia ja hinnaltaan edullisimmaksia tulee kokeilla, mikä valmisteista sopii itselle. Toinen vaihtoehto on määrittää erillisellä geenitestillä itselle sopiva statiini.

 

  • Kolesterilin imeytymistä estävä lääke on etsetimibi. Lääke sitoo kolesterolia itseensä suolistossa, ja estää siten sen imeytymistä verenkiertoon. Lääke on suun kautta otettava ja annostellaan kerran päivässä.

 

  • Fibraatit ovat suun kautta otettavia kolesterolilääkkeitä, jotka lisäävät kolesterolin hajoamista ja nopeuttavat LDL-kolesterolin poistumista. Fibraatteja ovat esimerkiksi fenofibraatti ja betsafbraatti. Annostelu on yleensä kerran päivässä.

 

  • Pistettäviä kolesterolilääkkeitä ovat evolokumabi ja alirokumabi. Ne annostellaan kerran kahdessa viikossa tai kerran kuukaudessa. Niitä käytettään yleensä tilanteissa jolloin LDL-kolesterolia ei saada laskemaan riittävän alas suun kautta otettavilla valmisteilla. Näiden käytön esteeksi voi muodostua hinta, joka huomattavasti korkeampi kuin suun kautta otettavilla kolesterolilääkkeillä.

 

 

Kolesterolia voi alentaa myös lääkkeettömästi.

 

 

Kolesterolilääkkeet ovat tehokkaita, turvallisia ja hinnaltaan yleensä edullisia vaihtoehtoja kolesterolin alentamiseen. Jos haluat tukea kolesterolilääkkeen tehoa, tai haluat pitää kolesterolin hyvällä tasolla, niin siihen sopivat erityisesti

  • liikunta
    • Noin 30-60 minuutin päivittäisen liikunnan tiedetään laskevan kolesterolia erityisesti henkilöillä, jotka eivät ole aiemmin juuri liikkuneet.
  • ruokavalio
    • Terveellinen ruokavalio, joka sisältää säännöllisesti kalaa ja runsaasti kuituja laskee kolesterolia. Kalaruokaa tulisi syödä kolme kertaa viikossa. Kovia rasvoja, alkoholia sekä sokeria tulee välttää.
  • punariisi
    • Punariisin tiedetään laskevan kolesterolia samalla mekanismilla kuin statiinien. Joidenkin punariisivalmisteista on tutkittu sisältävän pieniä määriä statiinia, kuten lovastatiinia.
  • beetaglukaani
    • Kauran ja ohran beetaklugaani pienentää LDL-kolesterolia, kun sitä otetaan vähintään 3g päivässä. Määrä vastaa noin kolmea annosta puuroa päivässä. 
  • kalaöljyt
    • Kalaöljyt sisältävät samoja hyviä omega-rasvahappoja kuin kalaruoat. Jos et syö kalaruokaa säännöllisesti, voi omega-rasvahappoja syödä kapseleina tai liuoksena. Kapseleina ja liuoksena otettaessa pakkausten annosteluohjeita noudattamalla saat oikean annoksen omega rasvahappoja. Verenohennuslääkettä käyttävän kannattaa varmistaa oikea annos esimerkiksi apteekista tai lääkäriltä.

 

 

Kirjoittanut:

Jaakko Hartikainen

Proviisori, LHKA

 

#turvallistalääkehoitoa

#lääkehoidonkokonaisarviointi